Päästiin pitkästä aikaa aksailemaan parin viikon tauon jälkeen :) Inhottaa kun työt sekä kyyti ongelmat sotkee aina mahdollisuudet treenata.
Onneksi saatiin monen mutkan kautta Katilta kyyti halille, tosin jo paria tuntia aikasemmin. Koska meillä oli hyvin aikaa, niin käytiin noin puolen toista tunnin lenkillä ennen omaa treenivuoroa. Sain Wilistä aika hyvin kaiken ylimääräisen energian pois.
Teemana meillä oli tänään (ja itseasiassa myös kolme seuraavaakin kertaa) kepit. Helppoa sanoin minä, mutta eipäs ollutkaan. Hups, on tainnut kevään pujottelukurssin jälkeen taidot ruostua pahemman kerran. Ohjurit oli Wilistä jotain ihan hirveetä, ekaan väliin ei voinut edes hakea koska ohjuri oli tiellä. Juu, eli tehtiin jatkossa ilman ohjureita. Vähän oli hakemista sen ekan välin kanssa mutta kyllähän se pikkuhiljaa alko sieltä löytyä! Keppejä eri kulmista, hyppyjen kanssa sekä ilman. Vauhdilla putkesta ja molemmilta puolilta. Pääosin toimii, mutta parempaan pyrin koska ei riitä mulle että koira tekee ne ihan hyvin. Haluan lisää vauhtia ja vielä varmuutta:) Koiran hetsausta kepeille loistavin tuloksin, mutta kun muutin kulmaa ns. väärälle puolelle niin ei osannutkaan enää hakea sitä ensimmäistä väliä. Tietää siis mitä treenata! ja mahdollisimman usein apuohjaaja mukaan.
Putkijarrutusta ja ei valittamista! Kuuntelee ja kääntyy hyvin. Putken jälkeen alkaa himmailemaan. Tähän siis joko vedätys tai palkka useammin putken suun läheltä :) Ensi kerralla kuulemma hiotaan putkijarrutusta vielä enemmän.
Kontaktit! Ai herran jestas, en tiedä pitäiskö olla ylpeä vai tosi ylpeä. Koira on vihdoinkin löytänyt sen vauhdin! Alusta asti täysillä ja alas suoraan 2on2off-asentoon. Niin suuri ylpeyden aihe ja itse voin jatkaa huoletta matkaa ja koira pysähtyy silti. Lisäksi voin lähettää kontakteille niin, että koira hakee itsenäisesti alas "pinnalle". Hetsaaminen ja ahkera palkkaus oikeasta alastulosta on tehnyt tehtävänsä! Näillä kontakteilla kelpaa kisata ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti