Vihdoinkin kuvia! Harmittaa kuinka sitä kykenee jättämään tallentamatta tietokoneen muistiin monta upeaa hetkeä. Omassa muistissa ovat silti kaikkein kultaisimmat ja tärkeimmät tapahtumat. Ei niiden tunnelmaa saa tallennettua kuviin tai teksteihin.
Agilityä ollaan työstetty kotona sen verran kun ollaan kyetty. Uusi tapa koiran paikalleen jättämiseen on työn alla. Tähän mennessä tarjoaa sitä innolla jopa kun on korkeammassa vireessä. Treenattu on myös takaaleikkauksia, irtoamisia ja jaakotuksia.
Tokoon ei olla puututtu juuri ollenkaan. Ei motivaatio riitä ja miksi sörkkiä hyviä liikkeitä viikkoa ennen kisoja. Tänään kuitenkin tehtiin paikallamakuu kostealla ja pitkällä nurmella. Maa oli myös kylmä (klo 21) ja vieressä kulki jalkakäytävä. 20m ja yksi palkka (1min40s kohdalla). Koko makuu kesti 3½ min. Ei juurikaan käännellyt päätään eikä piipannut. Makasi suorassa (ei lonkalle vaihtoja) ja katse minussa.
Luotan Wiliin, mutta suurin luottamuksen puute on itsessäni. Luotanko itseeni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti