Kimppatreeniä

Eilen tokoiltiin Koiviksen hiekkakentällä Marian & Remun kanssa. Wili ei vain kykene hillitsemään ja pitämään itseään koossa kun se näkee Remun. Yrittäkää siinä sitten treenata.

Heti alkuun pidemmän huutamisen jälkeen, tehtiin pitkällä nurmella paikallamakuu. Remu tietty vieressä. Aika reilu kaksi minuuttia (sekuntikello ei käynnistynyt, taaskaan). Heti alkuun piippausta, mutta karjasin kentältä. Oli hetken hiljaa ja taas piippasi. Kävelin koiran luokse ja nappasin niskasta (hellästi, sormet ehkä juuri ja juuri pitivät nahasta kiinni) kun tämä älykkö keksi kellahtaa selälleen... Samaa huutoa, vänkäystä, asennonvaihtoa koko ajan. Tiedän että oli aivan liikaa tuon terrierin pääkopalle maata unelmien miehen vieressä. Vaadin myös liikaa kohtuuttomassa häiriössä.

Wili sai tehdä yksilöliikkeitä ekana.
Seuraaminen kytkettynä; Marian käskyttämänä, tehtiin kyllä omiamme. Koira huusi ja sinkoili joka suuntaan. Ei tippaakaan keskittymiskykyä. Edisti aivan järkyttävästi. Huomautuksia edistämisestä. Muuten paikka oli tiivis, välillä jopa puski jalkaan. Muuten olisin ollut tyytyväinen seuruuseen, mutta se edistäminen!
Seuraaminen hihnatta; Sama edistäminen jatkui. Kaikin puolin samanlaista kuin hihnassa seuruu.
Liikkeestä maahanmeno; Huusi ja tarjosi maahanmenoa virittelykäskyn jälkeen. Ihan hyvä seuruu, alun edistämistä lukuunottamatta. Marian mukaan tipahti maahan. Ei ennakoinut istumista :)
Luoksetulo; Jäi hyvin, ei reagoinut Marian käskyyn. Tuli vauhdilla luokse, vinoon perusasentoon. Huomasin liikkeen yhteydessä virheen jota toistan ja toistan jolloin koira ei tule suoraan perusasentoon. Palkkaan aina koiran eteen sivulletulon jälkeen. Palkka siis sivulle tai taakse!
Liikkeestä seisominen; Taas seuruussa edisti alkuun, mutta paransi kehotuksesta. Pysähtyi ihan hyvin, mutta parempiakin ollaan tehty. Oli ottanut max. 1-2 askelta. Ei ennakointia istumisessa.

Tehtiin vielä oman vuoromme loppuun noutoja. Näytin kapulaa ja heitin n. reilun viiden metrin päähän. Jätkä juoksi innolla kapulalle, nappasi sen hyvin ja toi sen mun eteen josta lelupalkka. Palkalta karkasi Remun luokse. Tehtiin vielä muutamat kapulannostot ja kerran nouto kokonaisena liikkeenä. Luovutus ei vain toimi, mutta varmuutta varmuutta. Wili tiputtaa kapulan heti kun kosken siihen, vaikka tätä ollaan harjoiteltu.

Marian ja Remun vuoron jälkeen Maria avusti meitä seuraamisessa. Annoin pakotteen ja kun korjasi, Maria naksautti ja minä palkkasin. Silti oli liian monta muistettavaa eikä tulosta alkanut näkymään (ei korjannut huomattavasti). Maria neuvoi meitä hieman yksinkertaisempaan mutta toimivaan tekniikkaan. Wili kyllä korjasi paikkaa taaemmaksi, mutta nyt minun ja koiran väliin jäi järkyttävä rako. Ajallaan kaikki.

Lopuksi pojat pääsivät riehumaan sydämmensä kyllyydestä.