terve kroppa, parempi mieli

Aivan mahtavaa! Tänään taas käytiin ihanalla Tytillä hierottavana. Täytyy sanoa, että Tytti on tehnyt valtavasti ton koiran eteen!! Alaselkä KOKONAAN auki, joku pieni lihaspiste oli ollut toisessa jalassa, mutta ei kipuillut joten ei huolta. Yläselässä muutama jumi, mutta nekin on aukeamaan päin. Koiran kroppa on niin loistavassa kunnossa pitkään aikaan. Puhuin myös Wilin nukkuma-asennosta josta oli erittäin tyytyväinen. Silloin kun kipuiltiin selän takia paljon, jätti wili rakkaan nukun selälläni tassut kohden taivasta nukkumatyylinsä pois. Nyt se on taas kuvioissa ja yllätän koiran haravasen kerta köllöttämässä selällään. Erittäin positiivisena Tytti piti myös sitä että Wilin uintityyli on parempi. Aikaisemmin koira tiputti takapään joka kävi etupäälle raskaaksi. Nyt se pyllykin alkaa nousemaan pintaa kohden :) Seuraava hierontakerta vasta 9 viikon kuluttua. Saa nähdä mennäänkö huonompaan suuntaan vai riittääkö meille pidemmät tauot hieronnassa.

Eilisistä treeneistä. Taas töissä pyörittelin ajatusta treeneistä mm. mitä tekisin siellä jne. Tajusin vihdoinkin, että otan asian liian vakavasti. Treenaan liian vakavasti ja se kaikki hauskuus on kadonnut kokonaan. Ennen koira seurasi innolla, nykyään vähemmän innolla. Katsellessani Mia Skogsterin ja Helgen suoritusta videolta, olotilani raukesi vihdoinkin. Teki taas mieli treenaamaan. Seuraava aita oli taas ylitettävänä kun pohdin, että mitä ihmettä treenasin. Kolusin kaikki mahdolliset blogi ja nettisivut läpi. Poimin sieltä muutaman mahdollisesti sopivan treenivinkin meille. Enää ei puuttunut kuin koira ja treenipaikka.
Treffattiin Karoliinan ja koirien kanssa, josta matka jatkui kinnarin koulun viereiselle nurmikentälle. Vaikka kello oli treenejä aloitellessa jo 9 illalla, oli ilma kuitenkin lämmin.
Alkuun paikallamakuu, matka 25m. Ajasta en ole varma, mutta reilu 2min, ehkä jopa 3. Tein klassisesti niin, että tajusin jo pidemmän ajan kuluttua sekuntikellon olevan pysähdyksissä. Kuinka sen voi unohtaa laittaa päälle vaikka se on kädessä, kysympä vain? Makasi suorassa, mutta pälyili kamalasti ympärilleen ja muutaman kerran oli haisteltava nurmikkoa.
Seuraaminen hihnassa oli jumaliste niiiin nättiä :o Koira tykitti menemään ja jopa edisti. Se ei menoa haitannut :) Istumiset nopeat, ihan kuin ei ikinä olisi ollutkaan ongelmaa. Käännöksissäkään ei mitään pahaa, täyskäännös olisi voinut olla hitusen tiiviimpi. Kuitenkin kontaktin tippuessa annoin pakotteen hihnalla, jolloin kerroin sen tekevän väärin. Palkka tuli heti kun se skarppasi ja paransi seuruuta. Tätä voisikin kokeilla pidemmän mittakaavan mukaan jotta näkee enemmän tuloksia. Pieni huomautus toimi meillä, eikä koira paineistunut tai lopettanut liikettä. Liikkeestä maahanmenossa ei ongelmaa, nopea ja skarppi suoritus. Luoksetulo oli ehkä pitkästä aikaan paras. Nopea vauhti ja SUORA perusasento. Vaikkei sitä liikkeen jälkeistä perusasentoa ollakkaan treenattu.. Liikkeestä seisomisessakaan ei moittimista. Luoksetulon stoppia ajattelin kokeilla huvikseni. Lyhyeltä etäisyydeltä pysähtyi hyvin, mutta kun menin lähes kahteenkymppiin, koira pisti käskystä itsensä maahan. Tätä hinkattiin jokunen tovi ja päätettiin liike onnistuneeseen suoritukseen. Seuraaminen hihnatta ruokakuppi kentänlaidalla. Kamalaa! Kontakti olematon, koko ajan kiire kupille. Otin siis koiran hihnaan ja taas pakote jos kontakti tippui. Taas skarppasi ja vapautus kupille.

Hyvä treeni! Oma mielentila valitettavasti vaikuttaa koiraan. Kun tekisi mieli sauhuta syystä taikka toisesta, on koirakin lötkö. Kun taas olen itse iloinen ja hyvällä tuulella on koirakin jutussa mukana. Toivotaan siis Imatralle hyvää säätä (ei liian kuuma, paljon pilviä taivaalla) sekä hyvää mieltä mulle.