Tilannekatsaus

Olen ollut pitkästä aikaan laiska. Ei kunnon treenejä, mutta ehkä se on tehnyt hyvää meille molemmille?

Tiistaina oli agilitytreenit tauon jälkeen. Tehtiin rataa ja irtoamistreenejä. Rata meni hyvin, mutta ainoat pienet virheet laitan itseni piikkiin. Olin liian innoissani ja huidoin miten sattui. Hyi mua!! Koiralla oli intoa tehdä ja tällä kertaa puomilla ei mitään epävarmuuden merkkejä. Kontaktit ihan kivat, pitäisi vaan treenata tuplasti enemmän ja käydä siellä rautakaupassa. Koira irtoaa aika huonosti, kuten osasin arvata. Oma käskytyskin oli niin hemmetin epäselvä että... Mä huutelin eteen ja mene käskyä vuoronperään. Olikohan mitään logiikkaa siinäkin ajatuksessa? Keppejä treenattiin siinä sivussa itseksemme. Haluan ohjurit, ehdottomasti. Irtoaa kepeille ihan hyvin parin metrin päästä mutta sitten tökkii. Sivusuunnassa irtoaminen kepeistä saa Wilin lopettamaan työskentelyn. Samoin jos jään liian jälkeen. Eri kulmista lähetys onnistuu ja keppien vääräpuolikin toimii :)

Kotona olen naksutellut kapulan nostosta. Niin metallia kuin puutakin. Metalli nousee maasta eikä se ole enää niin kamala. Puisesta Wili tappelee tosissaan. Myös leikkiä kahden kapulan kanssa. Koska puinen on varmempi, olen aina pitänyt kamalat bileet jos on vahingossa napannut metallisen. Nyt sen nostelu on jo varmempaa kuin aikaisemmin. Vähän vielä kalisee suussa, mutta ote jo vähän tiiviimpi.

Merkin kiertoa jo usealla metrillä. Nauttii tästä leikistä. Parit kerrat olen kokeillut stopata. Stoppaa lähes heti mutta jää aina merkin oikealle puolelle (huono juttu jos ruutu on vasemmalla).

Keskiviikkona Wili kävi lääkärissä virtsankarkailun vuoksi. Otettiin pissanäyte jossa oli vähän verta. Ei kuitenkaan mitään tulehdusta tai bakteerikasvustoa. Saatiin antibiootti 10 päiväksi. Joten kisoihin ei mennä douppauksen takia. Toivon vaan ettei olisi virtsakiviä. Kymmenen päivän päästä viedään pissanäyte ja jos yhä on verta niin mennään sitten röngteniin kuvauksiin hammaskivien poiston yhteydessä. Wilin niskassa olevasta rasvapatistakaan ei tarvitse lääkärin mukaan olla huolissaan, kunhan se ei vaan kasva.

Tänään kentällä paahteessa ruututreeniä. Tarjoamisella ja näyttöruutuna. Ihan kiva. Hakee vielä ruudun ideaa. Munkin täytyy nyt vaan pysyä järjestelmällisenä. Kerrankin. Merkkiä hyvällä vauhdilla sekä avon kaukoja. Kolmesta metristä nousee vielä hyvin istumaan. Kaukojen tehokuuri on alkanut tehoamaan. Eikä liikkunut senttiäkään :)

Itse lähden kahden tunnin päästä lentokentälle kohti Kreikan lämpöä. Surettaa jättää sairas koira toisten hoidettavaksi (varsinkin jos virtsaaminen lisääntyy tai jos kivet saavat virtsan tulon loppumaan). Ehkä tämä tästä. On vain haikeaa ja ikävää jättää rakas ärrieri Suomeen viikoksi :(